Siirry sisältöön

Alppihiihto

Wikipediasta
Alppihiihtoa Coloradossa, Yhdysvalloissa.
Laskettelurinteitä San Carlos de Barilochessa, Argentiinassa.

Alppihiihto on laskettelulaji ja talviurheilumuoto, jossa lasketaan lumipeitteisiä rinteitä alas käyttäen kahta suksea, jäykkää monoa ja sidettä, jossa koko jalkapöytä lukittuu sukseen kiinni. Laskeminen voi tapahtua kunnostetulla rinnealueella tai hoitamattomassa rinteessä. Hoitamattomassa rinteessä tapahtuvaa laskemista kutsutaan usein vapaalaskuksi. Alppihiihto on olympialaji.

Rinteiden laskettelua suksilla alettiin harrastaa 1800-luvun alussa Telemarkissa, Norjassa. Ensimmäiset pujottelukilpailut järjestettiin vuonna 1885 Husebyssä. Alppihiihtoa käsitellyt Mathias Zdarskyn kirja julkaistiin 1897 ja kolme vuotta myöhemmin Itävallassa perustettiin kansainvälinen alppihiihtoyhdistys. Sveitsissä järjestettiin ensimmäiset alppihiihtokilpailut 1902 ja Itävallassa 1905.[1]

Alppihiihdossa kilpaillaan seitsemässä lajissa, jotka ovat syöksylasku, supersuurpujottelu eli super-G, suurpujottelu, pujottelu, alppiyhdistetty eli pujottelun ja syöksylaskun tai supersuurpujottelun yhdistelmä, joukkuelasku, vapaalasku ja paripujottelu. Näistä pujottelu, suurpujottelu, super-G, syöksylasku ja alppiyhdistetty kuuluvat alppihiihdon maailmancupiin. Lisäksi alppiyhdistetystä on muunnelma superalppiyhdistetty, jossa lasketaan syöksylaskun tai supersuurpujottelun lisäksi vain yksi pujottelulasku.

Suomessa kilpaillaan myös ns. superpujottelussa, joka on Suomen lyhyisiin rinteisiin kehitetty pujottelun ja suurpujottelun välimuoto.

Pääartikkeli