Luvia
| Luvia | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Eurajoki |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Seutukunta | Porin seutukunta |
| Kuntanumero | 442 |
| Hallinnollinen keskus | Luvian kirkonkylä |
| Perustettu | 1870 |
| Liitetty | 2017 |
| – liitoskunnat | Eurajoki Luvia |
| – syntynyt kunta | Eurajoki |
| Pinta-ala | 861,20 km² [1] (1.1.2016) |
| – maa | 169,13 km² |
| – sisävesi | 2,46 km² |
| – meri | 689,61 km² |
| Väkiluku | 3 348 [2] (31.12.2016) |
| – väestötiheys | 19,8 as./km² (31.12.2016) |
Luvia on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Vuoden 2017 alusta Luvia on osa Eurajokea. Ennen kuntaliitosta Luvialla asui 3 348 (31.12.2016) ihmistä, ja sen pinta-ala oli 861,20 km², josta 2,46 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 19,80 asukasta/km².
Luvian naapurikunnat olivat Eurajoki, Nakkila, Pori ja Ulvila. Vuoteen 1967 saakka naapurikuntiin kuului myös Porin maalaiskunta.
Luvian vaakunan on suunnitellut Heikki Hermonen, ja se on vahvistettu vuonna 1954.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luvian kunta on perustettu 1870. Luviasta löytyy kuitenkin mainintoja jo keskiajalta lähtien; näissä teksteissä yleensä mainitaan Sassilankylä. Luvian seurakunta oli 1900-luvun alkuun asti Eurajoen kappeliseurakunta, josta se itsenäistyi 1901.
Purjelaivakaudella Luvia oli Suomen merkittävimpiä laivanrakennuspaikkakuntia. Rakennetut venetyypit vaihtelivat pienistä scyllistäselvennä jopa suuriin fregatteihin. Nykyään Luvian Lankoorissa on pieni veneveistämö. Laitakarissa perinnelaivayhdistys rakensi kaljaasi Ihanan käyttäen perinteisiä menetelmiä. Ihana valmistui 2011.
Suurin osa Luviasta on entistä merenpohjaa. 1800-luvulla Luodonkylän ja kirkonkylän välinen Luvianlahti kuivattiin ja näin syntyi yli tuhat hehtaaria peltoa. Peltoaukea/lahti on vielä nähtävissä Kuivalahden ja Luvian keskustan välisellä tiellä, sillä sille ei ole aktiivisesti rakennettu asutusta.
Suomen ensimmäinen suomenkielinen baptistiseurakunta perustettiin Luvialle vuonna 1871. Nykyisin seurakuntaa ei enää ole. Ruotsinkielisiä baptistiseurakuntia oli sitä ennen perustettu Föglöhön ja Pietarsaareen.