Siirry sisältöön

New York Jets

Wikipediasta
New York Jets
Lempinimet Gang Green
New York Sack Exchange
Perustettu 14. elokuuta 1959
Entiset nimet Titans of New York (1960–1962)
Pääkonttori Jets Training Center, Florham Park, New Jersey
Kotikenttä
 kaupunki East Rutherford, New Jersey
Sarja NFL
Konferenssi AFC
Divisioona AFC East
Värit vihreä, valkoinen ja musta
              
Omistaja Woody Johnson ja Christopher Johnson
Toimitusjohtaja Woody Johnson
Puheenjohtaja Woody Johnson
Päävalmentaja Aaron Glenn
Saavutukset
Liigamestaruudet 1
Super Bowlit 1 (1968)
Divisioonan mestaruudet 4
  • AFL East: 1968, 1969
  • AFC East: 1998, 2002
Liigahistoria
Ennen NFL:ää
  • AFL (1960–1969)
    • AFL East (1960–1969)
NFL aloitusvuosi 1970
Divisioonahistoria

New York Jets on amerikkalaista jalkapalloa pelaava joukkue NFL:ssä. Joukkueen kotipaikka on East Rutherford, New Jersey. New York Jets on yksi AFC:n itäisen divisioonan jäsenjoukkueista. Jets pelaa kotipelinsä MetLife Stadiumilla, jonka joukkue omistaa yhdessä New York Giantsin kanssa.[1][2]

Joukkue on voittanut neljä divisioonamestaruutta, kaksi American Football Conference -mestaruutta ja yhden Super Bowl -mestaruuden vuonna 1968.[3] Joukkueen harjoittelualue ja pääkonttori (joka avattiin vuonna 2008) sijaitsevat Florham Parkissa, New Jerseyssä.[4]

Pitkän historiansa aikana Jetsissa on pelannut useita tunnettuja pelaajia, mukaan lukien Hall of Fame -jäsenet Curtis Martin, Joe Klecko ja Don Maynard.[3]

Seuran omistaa Johnsonin perhe. New York Jets oli vuonna 2023 Forbesin listauksessa maailman yhdeksänneksi arvokkain urheiluseura 6,1 miljardin dollarin arvolla.[5]

Franchisen perustaminen ja varhaiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkin franchising American Football Leaguessa on kahden eri organisaation tarina: Titans ja Jets. Näiden kahden jatkuvuuden linkkinä toimii pelaajahenkilöstö, joka siirtyi mukana omistajanvaihdoksessa Harry Wismeriltä David ”Sonny” Werblinin johtamalle viisihenkiselle ryhmälle helmikuussa 1963.[6]

Wismer sai AFL:n perustajajäsenyyden vuonna 1959. Hänen kolmivuotinen valtansa oli täynnä kiistoja. Kenttätapahtumat jäivät usein varjoon, vaikka Titans voitti pelejäkin, sillä Wismer riiteli jatkuvasti – kuin pelaisi venäläistä rulettia kaikilla patruunoilla ladattuna. Kentällä Titans menestyi kohtuullisesti, mutta lipunmyynti oli katastrofi. Werblinin ryhmä osti konkurssipesän 1 000 000 dollarilla, vaihtoi nimen Jetsiksi ja palkkasi päävalmentajaksi Weeb Ewbankin. Vuonna 1964 Jets muutti vanhasta Polo Groundsista uuteen Shea Stadiumiin, jossa se avasi kauden 45 665 katsojan AFL-ennätysyleisöllä Denver Broncosia vastaan.[6]

Ewbank, joka oli voittanut mestaruuksia Baltimore Coltsin kanssa 1950-luvulla, käynnisti pitkäjänteisen rakennusprojektin. Suuri käänne tuli 2. tammikuuta 1965, kun Werblin solmi Alabaman pelinrakentajan Joe Namathin kanssa huhutun 400 000 dollarin sopimuksen. Namathin hankinta oli keskeinen tekijä AFL–NFL-sodan päättymisessä 1960-luvun lopulla.[6]

Super Bowl III ja huipentuma

[