Peura
| Peura | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Hirvieläimet Cervidae |
| Alaheimo: | Kauriit Capreolinae |
| Suku: | Peurat Rangifer C. H. Smith, 1827 |
| Laji: | tarandus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rangifer tarandus |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläinlaji. Se on Rangifer-suvun ainoa laji. Pohjois-Amerikassa villeinä eläviä alalajeja nimitetään karibuiksi. Kesytetystä peurasta käytetään nimitystä poro.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peuran levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Eurooppa, Siperia, Pohjois-Amerikan pohjoisosat ja Jäämeren arktiset saaret, mukaan lukien Grönlanti. Kotieläiminä pidettyjen porojen villiintyneitä jälkeläisiä elää lisäksi Islannissa, Pribilofsaarilla ja St. Matthewilla sekä myös eteläisellä pallonpuoliskolla Kerguelenilla ja Etelä-Georgialla.[2] Etelä-Georgialla elävät 3 500 poroa tosin päätettiin hävittää vuosien 2012–2014 aikana, koska ne ovat vieraslajina uhka alueen alkuperäiselle luonnolle.[3]
Alalajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euraasiassa eläviä peuran alalajeja kutsutaan peuroiksi, ja Pohjois-Amerikassa eläviä karibuiksi.[2][4][5]
Peuran alalajit voidaan jaotella niiden elinympäristöjen ja sopeutumien mukaan kahteen ekologiseen tyyppiin: tundralla tai metsässä eläviin peuroihin.[2][5] Toiset alalajit ovat sopeutuneet elämään havumetsissä, toiset puolestaan avoimessa arktisessa tundramaastossa.[5] Metsissä on esimerkiksi paksumpi lumikerros kuin tundralla, joten siellä elävien peurojen pitkät jalat helpottavat lumessa liikkumista ja pitkä kuono jäkälän haistamista lumikerroksen alta.[5] Kapeammat ja tiiviimmät sarvet helpottavat puuston seassa liikkumista, kun taas tundralla sarvet voivat kasvaa leveämmiksi.[2][5]
Käsitys peuran alalajien määrästä on vaihdellut vuosien saatossa. Esimerkiksi vuoden 2005 vallitsevan tulkinnan mukaan alalajeja on 14:[2]
- Rangifer tarandus tarandus – tunturipeura ja siitä kesytetty poro (elää luoteisen Euraasian tundralla)
- Rangifer tarandus buskensis (elää Euraasiassa)
- Rangifer tarandus caboti (elää Kanadassa, kuuluu metsissä eläviin karibuihin)
- Rangifer tarandus caribou – metsäkaribu (kuuluu metsissä eläviin karibuihin)
- Rangifer tarandus dawsoni † (lukeutui tundralla eläviin karibuihin, on kuollut sukupuuttoon)
- Rangifer tarandus fennicus – metsäpeura (elää Suomen ja Pohjois-Venäjän metsissä)
- Rangifer tarandus groenlandicus, synon. R. t. granti (kuuluu tundralla eläviin karibuihin)
- Rangifer tarandus osborni (elää Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa, kuuluu metsissä eläviin karibuihin)
- Rangifer tarandus pearsoni (elää Venäjän Novaja Zemljalla)
- Rangifer tarandus pearyi (elää Kanadassa arktisilla saarilla, kuuluu tundralla eläviin karibuihin)
- Rangifer tarandus phylarchus (elää Mantsuriassa)
- Rangifer tarandus platyrhynchus – huippuvuortenpeura (elää Huippuvuorten tundralla)
- Rangifer tarandus sibiricus – tundrapeura tai Siperian tundrapeura (elää Pohjois-Siperian tundralla)
- Rangifer tarandus terraenovae (kuuluu metsissä eläviin karibuihin)
Kuuden lajin taksonomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2022 lopulla julkaistun geneettisen tutkimuksen mukaan peura pitäisi itsessään jakaa kuuteen eri lajiin, ja näistä osa edelleen alalajeihin:[6]
- Rangifer arcticus, "tunturikaribu"
- Rangifer arcticus articus (Nunavutin ja Luoteisterritorioiden arktiset saaret Kanadassa ja läntinen Grönlanti lukuun ottamatta sen lounaisosaa)
- Rangifer arcticus fortidens (Kanadan Kalliovuoret)
- Rangifer arcticus granti (Yhdysvaltain Alaskan läntinen osa ja siihen kuuluvat saaret)
- Rangifer arcticus montanus (Columbia-vuoret – erityisesti Selkirk-, Purcell- ja Monashee-vuoret – Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa sekä Yhdysvaltain Washingtonissa, Idahossa ja Montanassa)
- Rangifer arcticus osborni (Brittiläinen Kolumbia Kanadassa)
- Rangifer arcticus pearyi (Nunavutin ja Luoteisterritorioiden arktiset saaret Kanadassa, lukuun ottamatta Baffininsaarta)
- Rangifer arcticus stonei (Yhdysvaltain Alaskan eteläosien ja Kanadan Yukonin kaakkoisosan vuoristot)
- Rangifer arcticus dawsoni † (eli Kanadan Kuningatar Charlotten saarilla, kuollut sukupuuttoon 1908)
- Rangifer caribou, metsäkaribu
- Rangifer caribou caribou (Koillis-Kanadan boreaaliset metsät)
- Rangifer caribou caboti (Quebecin ja Labradorin pohjoisosat Kanadassa)
- Rangifer caribou terranovae (Newfoundland Kanadassa)
- Rangifer fennicus, metsäpeura
- Rangifer fennicus fennicus (Suomi sekä Luoteis-Venäjä)
- Rangifer fennicus valentinae (Ural-vuoristo Venäjällä ja Altai-vuoristo Mongoliassa)
- Rangifer fennicus setoni † (eli Venäjän Sahalin-saarella, uskotaan kuolleen sukupuuttoon 2007, nykyisin alueella elää poroja[7])
- Rangifer groenlandicus, "grönlanninpeura" (Grönlannin lounaisosissa)
- Rangifer platyrhynchus, huippuvuortenpeura (Norjan Huippuvuoret)
- Rangifer tarandus, tunturipeura
- Rangifer tarandus pearsoni (Venäjän Novaja Zemljan ja Uuden-Siperian saaret, Wrangelinsaari)
- Rangifer tarandus phylarchus (Kamtšatkan niemimaa Venäjällä)
- Rangifer tarandus sibiricus (Siperia)
- Rangifer tarandus tarandus (Norjan arktinen tundra ja Islannin Austfirðir) + siitä kesytetty poro (poronhoitoalueilla Fennoskandian tundrilla)
- Rangifer tarandus eogroenlandicus † (eli itäisessä Grönlannissa, kuollut sukupuuttoon 1900)